päivä päivältä kuljemme kohti joulua. sitä lämmön ja rakkauden juhlaa. suurimman mahdollisen rakkauden. ja olenhan sanonut, että jos saisin joskus valita tielle nimen. se olisi enkelparventie. viimepäivät touhotuksessa. mutta myös rauhallisia hetkiä joulukirjojen ja glögin parissa. ystäväni vinkkaamana eilisessä glögissä maistui myös tähtianis.
olen aamun kolannut pihaa. lunta on tullut hirvittävästi. haaveilin pihaamme asfalttia. olis se eri rento kolata kovaa alustaa. entä tuollaista kuoppaista hiekkatietä. puoliksi roudannostamia laattoja. liian pitkiä nurmikkoalueita ja muita. onneksi pian meillä alkaa taas käymään aura-auto. haluttiin vain ensimmäiset lumityöt tehdä itse. vähän pohjaa tallata. ettei revi pihaa hirveästi. sillä se on todella epätasainen. ja ollut to do-listalla jo monta vuotta. ehkä ensikeväänä!
lapset avasivat kalenterinsa aamulla. minäkin omani. ostin ihastuttavan kynttiläkalenterin. joka aamulle uudentuoksuinen tuikku. aamupalapöydän joulutuoksuja. en olekaan vuosiin ollut niin innostunut kalentereista. mieheni kalenteri on vielä liesituulettimessa. se on yllätys. katson, montako päivää menee hänellä huomatessa. onnellisia lumipäiviä teillekin. ja ihastuttavaa joulukuuta. rennosti saapuu muistorikkain joulu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti